22. marraskuuta 2012

Koti löytyy sieltä, missä sydämen on hyvä olla

Tuntuuko kenestäkään siltä, että etsii sydämelleen oikeaa paikkaa asuinympäristöstä? Jokaisella meistä on vaaimukset ja mieltymykset ympäristöä kohtaan. Elin joskus tällaisessa levottomuudessa pitkään. En löytänyt mistään paikkaa enkä sielunrauhaa. Mikään silloinen koti ei tuntunut koskaan kodilta. Jälkeenpäin ymmärsin, että asuinpaikka oli minulle väärä ja sen kulttuuri ei tehnyt minua onnelliseksi. Muutin Helsingistä aikoinaan tänne Savon maalle. Helsingin ajoilta verkkokalvoille pinttyneet, vanhat kerrostalolähiöt saivat minut suorastaan voimaan pahoin. Tajusin ennen pitkää olevani hyvin riippuvainen asuinpaikastani ja ympäristöstä. Muistan vieläkin ajoittain, kuinka ainainen hektisyys ihmisten kasvoilla ja vilkkaat kadut saivat minut tuntemaan itseni vieraaksi, kuin turistin. Vaikkei Helsinki ole maailman mittapuun mukaan suuri kaupunki, minulle se ei ollut koskaan koti. Nuorempana vilskeestä oppi tykkäämään omalla tavallaan, kun iloa raikuva fanfaarien siivittämä yöelämä ja hauskanpito täyttivät elämästäni suuren osan silloin.

Arkena jatkuva massan vilinä ja elottomuus kadun kasvoilla sai pakahtumaan tyhjyyden tunteesta sitäkin enemmän. Tekemistä ja menoa olisi riittänyt maailman ääriin, jos olisin tahtonut juosta siinä oravanpyörässä. Mitä enemmän vietin aikaa olematta pitämässä kavereiden kanssa hauskaa, sitä enemmän stadin ylimainostetusta elämäntyylistä minä livuin kauemmas... Pian kaikki lähiöt; ihmisten tyhjät katseet, välinpitämättömyys, sääli, riutuneet puliukot ja kulissien peittämä verho ajoivat minut pois. Tunsin, etten kuulunut sinne enää. Etsin epätoivoisesti paikkaa, jossa sydämeni olisi kuin kotonaan. Turhaa... En halunnut mennä harmaan orvanpyörän mukana, en halunnut olla "se" Stockmannin kassajonossa seisova rouva Burberryissään, jonka kasvoillaan kivittynyt feikkihymy alkaisi vähitellen pettämään tuoden tilalle katseen, joka loisti onnettomuudellaan ja katkeruudellaan valaisten koko Helsingin paraati kadun. Pakkelin ja hymyn taakse piilotettu todellinen tunne ja opittu kulissi-käyttäytyminen, saivat minut kerta toisensa jälkeen havahtumaan. Minä en halunnut olla  tulevaisuudessa sellainen rouva kassajonossa, hukuttamassa onnettomuuttaan statuksen hinnalla. Olen koettanut opetella elämisen ja elämän taikaa niin, etten tuntisi koskaan ketään kohtaan vilppiä, kateutta tai antaisi toisten vaikuttaa itseeni. Olen onnistunut näissä kahdessa erittäin hyvin. Saan iloni toisten iloista ja hyvästä mielestä. Mielestäni jokaisen tulee elää vapaasti itselleen tehden vapaita valintoja riippumatta kenestäkään tai mistään normien viitekehyksistä. Sanat merkitsee, teot ovat vasta todellinen onnensiemen näin minun mitteissäni. Olenko väärässä tai en, etupäässä itsensä kanssa on hyvä olla, jos hyväksyy itsensä sellaisenaan eikä kuuntele toisia.


Kuopion maisemat saivat minut tuntemaan elämän kauneutta ja onnea. Kaupungin konservatiivinen kulttuuri ja ihmisten letkeähenkisyys pisti sydämeeni virtaa. Kadut täyttyivät positiivisista ilmeistä, avoimuudesta ja lämminhenksyydestä. Minusta tuntui viimein, että olen tullut kotiin. Ja niin olin tullut jäädäkseen, koska yhä uudelleen pysähdyn ihailemaan Kuopion maisemallista rikkautta ja ympärivuotista hehkua. Vaikka harmaat syyspäivät peittäisivät kaupungin sumuun, se on edelleen kaunis melenkolisen suloisella tavalla. Järvien ja maaseudun korutonta maisemaa ei voi kylliksi jäädä ihailemaan. Sydämeni johdatti minut kotiin.



Puijon Konttila, lähellä kotia


Konttilan asukit








Konttilan joulua
















Puijo ja puijon kaunis luonto - melkein kotioven vieressä






Anoppilan maisemia








Talvi-Konttila




13. marraskuuta 2012

Sisustaminen pienellä kukkarolla

Sisustusharrastuksen lumoissa voi sisustaa suurilla summilla tai vaihtoehtoisesti sisustaa kauniisti, mutta edullisin keinoin. Markkinoilta saa kallista, mutta pikku rahalla voi sisustaa aivan yhtä hyvin. Jos kotiin haluaa jatkuvaa muutosta; sesonkivärit ja kuosit pistetään alusta loppuun uusiksi, joulu sisustukseen varataan satoja euroja... Ei se voi olla koskaan edullista. Jos pienillä asioilla viitsii vaikuttaa harrastuksensa hintaan, se kannattaa tehdä. Ensimmäistä kalleinta ei kannata haalia, jos ei ole merkkiystävällinen sisustaja. Toisille kelpaa vain merkit X, toisille kelpaa halvempi kopioitu tavara.

Ajankäyttö on edullisessa sisustuksessa suuri tekijä. Ajan kanssa voi seurata eri verkkokauppojen hintakilpailua, käydä kirppareilla koluamassa ja selata erilaisia verkkokirppareita, eBay on myös oiva paikka, kun palvelua osaa käyttää ja oppii haravoimaan hinta-tuotekarttaa. Jos ei ole laiska tai onneton tekemään käsitöitä, kannattaa panostaa entisöintiin. Omalla kokemuksella 90% varmuudella markkinoilta löytyy huonekaluja pilkkahintaan, mutta ne täytyy ensin käsitellä tyyliin sopiviksi ja kytätä netin äärellä potentiaalisia kauppoja, koska parhaat ja edullisimmat viedään käsistä nopeasti. Verhokankaita ja muita kankaita kannattaa katsastaa kangaskaupasta. Itse suosin Eurokangasta, koska kankaan ostaminen tulee joskus monin verroin halvemmaksi, kuin valmisverhot. Tässä sanelee myös paljon kankaan laatu. Verkkokaupoista, kuten Jotex ja Ellos, tarjoavat yksinkertaisia verhoja pikku rahalla, joihin voi tuunata itse vaikkapa pitsireunaa, painattaa tekstiä ja kuvia ym. Sommittelua ja maistelua vaan. Jos huonekalun muoto on miellyttävä, mutta väri on väärä tai kulahtanut niin uusi väri-tai lakkapinta tekee ihmeitä. Hiomapaperi ja pieni purkki lakkaa tai kalustemaalia ei maksa maltaita. Hyvin pidetyt pensselit ja välineet kestävät käyttöä pitkään.


Vetimillä saa eri kivaa tunnelmaa ja pelkästään verhot, sekä tyynynpäälliset vaihtamalla saa kotiin ihka uutta särmää. Kynttilöiden värejä muuttamalla saa haluamaansa toistuvaa sävysinfoniaa muun värimaailman kanssa. Vain mielikuvitus on rajana, vaikkei rahaa olisikaan loputtomiin käytettävissä. Sukulaisia ja ystäviä kannattaa ns."hyödyntää". Jollekin toiselle jokin tavara tai huonekalu voi olla täysin tarpeeton ja lojua ulkovarastossa tai polttopuuna. Nimellistä korvausta tai muuta hyvitystä vastaan ihmiset luopuvat mielellään rojusta, josta sinä olet löytänyt vastaavanlaisesti aarteen kotiisi. Sisustaa voi ja kannattaa pienellä rahalla, mutta se vaatii ideoita ja tiedonhankintaa. Halpis-marketit, kuten Halpa-Halli ja vastaavat liikkeet ovat meidän, vaatimattomien hyviä kauppoja. Sieltä löytyy pientä sisustustavaraa halvemmalla, kuin naapurin sisustuskaupassa  samaa näköä edustava tavara voi olla jopa 10-20 euroa kalliimpi. Lopputulos ratkaisee. Kalliilla, mutta mauttomalla lätkitty sisustus ei hivele silmää. Visuaalista suunnittelua ja materiaalien yhteen sommittelua, niin sisustamisestakin tulee monin verroin antoisampaa.

Sen sijaan pintamateriaaleista en lähtisi tinkimään, kunhan siinäkin malttaa pitää jäitä hatussa. Kierrättämisen nimiin liputan ja kovaa! Aina ei tarvitse hankkia sitä tavaraa kaupan hyllyltä, jonka voisi vastaavanlaisesti ostaa käytettynä uudenveroisessa kunnossa. Ymmärrän niitäkin, jotka eivät aikaile eivätkä halua kuluttaa aikaansa tutkailuun, vaan meneät ja ostavat ensimmäisen vastaantulevan; maksoi mitä maksoi. En puhu tässä asiayhteydessä antiikki harrastajista. Jokaisellehan löytyy jotakin niin hinta, kuin brändi valikoimissa.






 Idearikkaita hetkiä kaikille!

1. marraskuuta 2012

Lunta!

Eilen aamulla koin lapsenomaisen häränpylly hyppelyn mielessäni, kun kurkistin ikkunasta ulos: Lunta! Kurkistin taas... Paljon lunta! Näky oli niin hehkeä ja kaunis, että sydämeni teki pinen voltin rinnassa. Tosin läksin sinä aamuna taksikyydillä töihin, koska en ottanut projektiksi harrastaa vielä hankikävelyä aamu kuudelta; auraamattomien teiden raivaus ei ole aamutuimaan innostavaa puuhaa. Työpäivän jälkeen piipahdin paikallisessa askartelukaupassa ja ostin joulukortteihin kaikkea kivaa. Ihastuin todella paljon silkki-ja pitsinauhaan. Heti kun ehdin, keitän itselleni paljon glögiä ja istahdan pöydän ääreen askartelemaan ajan kanssa. ♥








Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...